Olen opettanut suomea toisena ja vieraana kielenä kaksi vuosikymmentä. Alusta asti olen kulkenut hieman valtavirrasta sivussa – eihän minusta koskaan pitänyt tulla opettajaa. Olen edelleenkehittänyt metodia, johon ensimmäinen mentorini, Pia Friberg, minut johdatti. Gimaran myötä tavoitin tuhansia suomen kielen oppijoita uudella tavalla. Salossa alkanut opetussuunnitelmatyö jatkoi elämäänsä Arffmanilla, Gimarassa sekä viimeisenä Finest Futurella. Vuonna 2023 aloin kehittää Aino-tekoälyä opettamaan suomea. Opetussuunnitelma sai visuaalisen muodon, kiitos HeadAI:n visualisoinnin ja IkonAI:n vuorovaikutteisen Aino suomen kielen opettajan.
Opetussuunnitelmatyön lisäksi olen osallistunut omakustanteisten oppimateriaalien luomiseen oppikirjailijana. Gimaran kirjoihin voi tutustua täällä.
Gimara method Gimara world blog October 2020
The last article for my studies in Jyväskylä university about the curriculum -work and the language teaching and learning perspective that I have developed with different people and teams over the years with four different employers.
Grammar Jungle / Kielioppiviidakko / Джунгли финской грамматики Gimara world blog January 2018
Finnish grammar is quite unique and most likely very different from other languages you’ve learnt before. In Gimara we compare Finnish grammar to Finnish society: we have a rule and then we obey it, no exceptions. However living in grammatical or very rule-based environment can be rather exhausting. So here are some tips how to survive in Finnish grammar jungle without loosing your mind.
Kielioppi edellä puuhun Gimara world blog October 2020
Se saattoi olla aikaa, kun olimme kirjanneet ns. tuotekortteihin kunkin kurssin kielioppisisällöt. Minun korvantaukseni olivat jo kuivuneet ja olin löytänyt Leila Whiten. Opetin verbityyppejä valehtelematta 4 kuukautta kurssista. Eivät oppineet. Tai oppivat kyllä tunnistamaan, mutta taivuttamaan eivät. Sitten eräs opiskelijani, 17-vuotias kurdipoika, kirjoitti kauniin runon. Poika oli siirtynyt luku- ja kirjoitustaidon ryhmästä kotoutumiskoulutukseen. Runossa hän lensi taivaalla verbityypin ja partitiivin kanssa. Silloin tajusin, että ei näin.
Maahanmuuttajat eivät opi suomea Gimara world blog February 10th 2020
Minä en pidä kotoutumiskoulutusten kunnallistamista hyvänä ratkaisuna, enkä puolla koulutuksen siirtämistä opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Suomalaisen opetuksen pitäisi olla maailman huippua, eikä kotoutumiskoulutuksen surkeat tulokset eivät johdu huonosta isännästä. Kyse on kuitenkin aikuisista, usein parhaassa työiässä olevista ihmisistä. Urani aikana tapaamistani maahanmuuttajista ylivoimainen enemmistö on ollut erittäin motivoituneita ja aktiivisia. Heidät pitää saada töihin ja nopeasti, kieltä opitaan sitä käyttämällä ja elämällä, ei istumalla kurssilla. Ei aikuisen ihmisen elämää voi laittaa holdiin siksi aikaa, että opitaan kieli.
Immigrants don’t learn Finnish Gimara world blog October 14th 2020
I don’t find it good idea to change the governance of integration courses to municipals, nor to transfer the integration courses under the Ministry of Education and Culture. Finnish teaching should be top of the world and the lowsy results of integration courses are not due to bad host. We are dealing with adults, most often in their best working years. The clear majority of immigrants I’ve met during my career have been very motivated and active. They need to get a job and quickly, language should be learned by using and living, not by sitting in the course. You can’t put adult’s life on hold to learn a language.
Future that is not predicted Gimara world blog October 14th 2020
What if all the people, despite of their social, economical, ethnic, geographical background or gender would have the possibility to learn with the best teachers? What if everyone would have the possibility to learn in non-judgemental, encouraging and inspiring interaction? Would it give us a possibility to pay more attention to those skills that make us different from machines? Would it actually make us slightly better humans?
Skills that are needed the most are taught the least October 11th 2020
Is the concept of learnability underestimated or is it just too hard to evaluate? As most of our skills needed in working life are transferable.
Akateemisten s2-puhujien kielenkäyttötilanteet ja kielen oppimisen mahdollisuudet työharjoittelussa June 2015, Master’s thesis, University of Jyväskylä
Tässä maisterintutkielmassa tutkin akateemisten maahanmuuttajien työharjoittelussa kohtaamia
kielenkäyttötilanteita ja -funktioita, kielellisten resurssien riittävyyttä näissä tilanteissa ja kielen
oppimisen mahdollisuuksia työharjoittelussa. Aineistona on noin kaksi ja puoli tuntia (147 minuuttia) työharjoittelupaikoilla käytyjä, sanelimella äänitettyjä keskusteluja suomea äidinkielenä
puhuvan ja suomea toisena kielenä puhuvan välillä. Suomea toisena kielenä puhuvat (s2-puhujat)
keräsivät aineiston itse harjoittelunsa aikana, joten työharjoittelupaikoilla ei ollut ulkopuolista
vuorovaikutuksen tarkkailijaa tai äänitystilanteiden valitsijaa. Tutkielma edustaa suomi toisena
kielenä -tutkimusta. Tässä tutkielmassa kielen oppiminen nähdään vuorovaikutuksessa tapahtuvana toimintana, jota ei voida eristää sosiokulttuurisesta ympäristöstään.
Tutkimus osoittaa akateemisten s2-puhujien kohdanneen työharjoittelussa kaikkia Eurooppalaisen viitekehyksen (2003) mukaisia kielenkäyttöalueita sekä mikrofunktioita. Kielellisten resurssien riittävyyttä näissä tilanteissa tarkastellaan erityisesti jaettujen kielellisten resurssien sekä
toistokäyttäytymisen näkökulmasta. Kielelliset resurssit riittivät aineiston kielenkäyttötilanteissa
hyvin. Kielen oppimisen mahdollisuuksiin työharjoittelussa paneudutaan tarjoumien eli affordanssien avulla. Tarjoumia ovat ne työharjoittelupaikan kielelliset resurssit, jotka oppija on huomannut oppimisen mahdollisuuksiksi. Kakkoskieliset olivat kiinnittäneet huomiota kielen oppimisen osalta erityisesti tilanne- ja puhujakohtaisen vaihteluun, kirjallisiin kielellisiin resursseihin (esim. työharjoittelupaikan ammattialan kirjasto) sekä ammattisanaston oppimisen mahdollisuuksiin.
Tämä maisterintutkielma on osa Suomi työkielenä: sosiokognitiivinen näkökulma maahanmuuttajien ammatilliseen kielitaitoon -hanketta, jossa on selvitetty sitä, miten maahanmuuttajat
oppivat työelämässä tarvittavaa suomen kieltä ja millainen ammatillinen kielitaito koetaan eri
tilanteissa riittäväksi.
Accessible Language Learning Online, Conference: 12th annual International Conference of Education, Research and Innovation Seville (Spain). 11th – 13th of November, 2019.At: Seville, Spain. IATED Digital Library. ISSN: 2340-1095 Co-authors Marja Ahola and Afnan Zafar
Especially in higher education in Finland, the tradition of e-learning has focused on literary production or text-based material. Also, e-learning platforms have defined what is possible to do. We had opportunity to change tradition and start experimenting with interaction and situation-based learning. At first we developed a service for integration training and then as a small company we offered language training with a monthly card principle as language-gym service.
Learning organized daily on four levels. With the monthly card student was allowed to come to all lessons, which were offered. All lessons were based on interaction and some exact skill practising. We had 4 languages: Finnish, English, Chinese and Hindi / Urdu, and we had trials to Arabic and Russian also. We offered weekly online lessons for speaking and also we had independent studies for listening, reading and writing. All services were based on the European framework of languages.
Our target was to provide a quick road to practical language skills and to practice the skills which are relevant to everyday life by simulating reality. Our approach was customer-friendly and achieved due to its easy and flexible schedule.
Kun verkkokotoutumiskoulutus muuttuu marginaalista normiksi, Kotouttaminen.fi-blogi, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kotouttamisen osaamiskeskus, co-author Marja Ahola
Kotoutumiskoulutus verkossa on saanut kiitosta ja tunnustusta valtakunnallisesti. Se toimii, koska siinä on yhdistynyt pedagoginen, kielellinen ja tekninen saavutettavuus. Koko prosessi on alkanut asiakkaan tarpeista ja toteutus on perustunut aitoihin vuorovaikutustilanteisiin ja taitojen oppimiseen.
Miten verkkokoto todella toimii? Arffman blog November 7th 2019
Arffmanin verkossa toteutetut kotoutumiskoulutukset 4/2015-6/2019, report
Arffmanin verkossa toteutetut kotoutumiskoulutukset 4/2015-1/2021, report, co-author Janne Kuja-Lipasti
Guidance and forming communities online: highly educated immigrants in language-aware entrepreneurship education Co-authors Anita Hartikainen and Marja Ahola, Article in the book edit. by Peltonen, K., & Tommola, P.: LAMK Well-being and Regenerative Growth Annual Review 2019, The Publication Series of Lahti University of Applied Sciences, part 55, 68-77
Verkkokoulutuksen neljä elementtiä, Arffman blog September 17th, 2018
Kuinka vahvana tuli roihuaa?
Kuinka vakaa on maa jalkojemme alla?
Kuinka vapaana ja virkistävänä vesi virtaa?
Kuinka raikasta ilma on hengittää?
Siitä alkaa verkko-opettajan työ.
Verkkokotona koko maassa, Arffman blog, October 2nd 2019
Minun haaveeni yli 20 vuoden kotoutumiskoulutusten ja kahdeksan vuoden oman maahanmuuttajakokemukseni perusteella on, että lopetetaan hiekkalaatikkoleikit ja kotoutumisopettajien nokkapokka. Suomi on aivan liian pieni siihen, että hukkaamme varoja ja tehokkaita kotoutumisen keinoja samojen ongelmien uudelleenratkaisemiseen.
Raisa Haikala 